Tällä sivustolla käsitellään elokuvia ennen ja jälkeen esitysten. Sitä mitä kukakin on nähnyt ja missäkin elokuvassa. Elokuvia on kymmenen, näkökulmia niihin tuhansia. Keskustellakseen jostain elokuvasta siitä ei tarvitse pitää eikä sitä tarvitse ymmärtää. Tärkeintä on katsominen, kokeminen ja sen käsitteleminen.

Syyskaudella 2010 IhmeFilmi pyörittää kymmentä elokuvaa 35 esityspaikassa. Ne ovat klassikoita ja kulttielokuvia, elokuvia, jotka eivät pyöri kenenkään naapurikinossa. Siis vanhoja elokuvia, kun taas yleisö on pääasiassa nuorta, ikäjakaumaltaan 15-18.

Mikä on saanut meidät tekemään jotain näin sairasta? Vastaus: haluamme tietää, mitä siitä seuraa. Jotkut IhmeFilmin läpikäyneet opiskelijat ovat hakeneet kaupasta mustavalkoisia elokuvia ja vieneet niitä kotiinsa. Toiset ovat ilmoittaneet, etteivät katso televisiosta enää “samaa skeidaa” kuin ennen. Turhautunut tarkkisluokka keskittyi herpaantumatta Risto Jarvan elokuvaan Jäniksen vuosi, menneen kauden hidastempoisimpaan IhmeFilmi-kiekkoon. Aivan yhtä mielenkiintoista on kuulla, kuinka 9-luokkalainen haukkuu Alfred Hitchcockin maanrakoon. Hänen vanhempansa eivät nimittäin ole ohjaajasta kuulleetkaan.

IhmeFilmi on vielä baby, neljän vuoden ikäinen, ja ristittykin vasta hiljattain. Se tarkoittaa, että tämä elokuvaklassikoiden sirkus vain kasvaa ja tulee olemaan kuvioissa pitkään.

Eero Tammi
Sisällöntuottaja
IhmeFilmi