Kuva: CinEd Koulut alkavat / ohj. Jacques Rozier 1955
Palasin heinäkuun alussa yliopistovaihdosta Tanskasta, jossa opiskelin mediaa ja viestintää. Kokemus oli upea, mutta myös uuvuttava. Tämän takia olin päättänyt, että tänä kesänä minulla on lupa ja aikaa hengähtää, aikaa pohtia.
Ajatukset mediasta ja viestinnästä
eivät kuitenkaan jääneet Tanskaan, sillä erityisesti mediakasvatus tuntui herättävän Suomessa enemmän keskustelua kuin koskaan. Haluankin aloittaa blogisyksyn aiheella, joka on pohdituttanut erityisesti kesän aikana, nimittäin medialukutaito.
Mediakasvatuksen tulevaisuuden pohtiminen on ollut
sekä haaveilua että huolestumista
Medialukutaidon nykyinen asema Suomessa alkoi kesän mittaan pyörimään mielessä yhä enemmän. Mediakasvatuksen tulevaisuuden pohtiminen on ollut sekä haaveilua että huolestumista. On ollut hienoa nähdä, että medioituneessa yhteiskunnassamme medialukutaitoa on alettu pitää tärkeänä kansalaistaitona. Tämän ajattelutavan vahvistumisesta kertoo esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten medialukutaitoa jo esiopetuksesta lähtien. kehittämisohjelma on merkittävä, sillä se määrittelee uudelleen, mitä lukutaidolla tarkoitetaan tulevaisuuden peruskouluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Kehittämisohjelman myötä otetaan suuria edistysaskelia, sillä visuaalisen median, esimerkiksi elokuvan analysoinnilla on tulevaisuudessa suurempi painoarvo jo perusopetuksessa.
Toisaalta mediakasvatuksen kentältä kuuluu myös soraääniä. Oikeastaan kiinnostukseni medialukutaidon nykyistä asemaa kohtaan heräsi todella 24.5.2022 järjestetyn Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatusfoorumin jälkeen, jonka keskeisenä teemana oli tämänhetkiset haasteet medialukutaidon kehittämisessä. Mediakasvatusfoorumissa käsiteltiin KAVI:n ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuosina 2021–2022 toteuttamaa selvitystä inklusiivisesta mediakasvatuksesta. Selvitys paljasti muun muassa, että opettajilla on pulaa mediakasvatukseen käytettävästä materiaalista ja sanastosta. Opettajat kaipaavat tukea sekä konkreettisia opetusmateriaaleja esimerkiksi sensitiivisten aiheiden käsittelyyn.
Kuka kirjoittaisi opettajille uuden aapisen?
Vaikka opetussuunnitelmat ja kehittämisohjelmat takaavat, että lainsäädäntö turvaa yhdenvertaiset oikeudet oppilaille, ei lainsäädäntösuoja takaa vielä yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Todellisuudessa kaikki oppilaat eivät saa yhtä laadukasta mediakasvatusta, mikä puolestaan johtuu esimerkiksi siitä, että opettajien osaamisen päivittämiseen ei ole resursseja. Lasten ja nuorten medialukutaitoa on vaikea kehittää, jos mediakasvatuksen ABC:t eivät ole opettajilla hallussa. Kuka kirjoittaisi opettajille uuden aapisen?
Huolet ovat aiheellisia ja ne saivat myös IhmeFilmin koko tiimin pohtimaan, annetaanko opettajille sekä lapsille ja nuorille kehnot eväät esimerkiksi visuaalisen median tulkitsemiseen ja analysointiin. Tämänkertaisen blogitekstin tarkoituksena ei kuitenkaan ole synkistely tai huoliin vajoaminen. Haaveillaan sen sijaan rohkeasti millaista mediakasvatus tulevaisuudessa voisi olla. Tarkastellaan ensin tarkemmin Uudet lukutaidot kehittämisohjelmaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt edistämään tasa-arvoisen opetuksen toteutumista ”Oikeus oppia” -kehittämisohjelman avulla vuosina 2020-2022. Kehittämisohjelman yhtenä osa-alueena on suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon kehittäminen. Lukutaitoa pyritään vahvistamaan Uudet lukutaidot kehittämisohjelman avulla. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan näiden taitojen sijasta kehittämisohjelma pyrkii vahvistamaan medialukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä ohjelmointiosaamista. Syynä on se, että lapset ja nuoret ovat yhä enemmän tekemisissä sosiaalisen median ja visuaalisten mediasisältöjen kanssa.
Uudet lukutaidot kehittämisohjelman verkkosivuilla oman digitaalisen osaamisen kehittäminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Medialukutaito, ohjelmointiosaaminen sekä digitaalinen osaaminen. Visuaalisen median, esimerkiksi elokuvan analysointiin tarvittava lukutaito on sijoitettu medialukutaidon osa-alueeseen. Sivustolla medialukutaito määritellään taidoksi tulkita, arvioida ja tuottaa mediasisältöjä, sekä kykyä toimia mediaympäristöissä.
Elokuvat ja niihin tutustuminen on otettu huomioon jo esiopetusvaiheessa. Verkkosivujen mukaan esiopetuksessa ”koetaan monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, kuten lapsille sopivat uutiset, mediataide, elokuvat ja musiikki”. Luokilla 1-2 tarkastellaan puolestaan ”median luomia yleistyksiä asioista. Oppilas tarkastelee esimerkiksi elokuvien tai pelien hahmoja”.
Elokuvaa opiskellaan yhä enemmän yläkoulussa, ja vuosiluokilla 7-9 oppilas ”syventää ohjatusti kuvien ja audiovisuaalisten sisältöjen tulkinnan taitojaan tutkimalla esimerkiksi elokuvien kohtauksia, musiikin käyttöä tarinan kuljettamisessa tai teknistä toteutusta” ja opettelee käyttämään ”mediasisältöihin, kuten elokuvaan, journalistisiin ja sosiaalisen median sisältöihin, liittyvää peruskäsitteistöä”. Nämä kaikki ovat tärkeitä ja keskeisiä taitoja kelle tahansa, joka haluaa ymmärtää elokuvaa syvällisesti.
Opettajilla on edelleen pula konkreettisista opetusmateriaaleista
Uusien lukutaitojen tavoitteet ovat ihailtavat, mutta mielessäni kaikuu mediakasvatusfoorumissa esiin nostettu huoli siitä, että opettajilla on edelleen pula konkreettisista opetusmateriaaleista, joilla näihin tavoitteisiin voisi pyrkiä. Opettaja voi esimerkiksi hämmentyä, jos tavoitteiden yhteydessä ei ole selkeästi kerrottu, mitä verkkosivuilla mainittuun median tulkintaan tarvittavaan ”peruskäsitteistöön” kuuluu, ja kuinka 1-2 luokkalaisia käytännössä tuetaan tunnistamaan median luomia yleistyksiä asioista, esimerkiksi paikoista tai ihmisistä.
Opettajien huoli on aiheellinen, minkä takia IhmeFilmi haluaa osaltaan edistää sitä, että uusien lukutaitojen asettamia tavoitteita voitaisiin toteuttaa myös käytännössä.
Tämän takia aloitamme IhmeFilmin IG -tilillä Medialukutaidon ABC -nimisen projektin. Tulemme julkaisemaan aakkosjärjestyksessä pieniä tietoiskuja käsitteistä, jotka mahdollistavat erityisesti elokuvien syvällisemmän analysoinnin. Ne kootaan myöhemmin sanastoksi IhmeFilmin verkkosivuille.
IhmeFilmin IG -tili @ihmefilmi